Optimointikuukausi I

Arki on saapunut perheeseen. Se on uudenlainen, koska cellresetin tiukat säännöt on jäänyt rutiiniksi takaraivoon. Moni asia jää cellresetistä arkeen, nyt optimoinnilla opettelen soveltamaan uutta oppimaani arkeeni. 

Yhä käytän cellresetissä käytettyjä lisäravinteita: optimaalisettiä, omegaa, q10, probioottivalmistetta(itse tehtynä), aminohappoja, puhdistusteetä sekä extrana käyttämääni rasvan- ja selluliitinpoistajaa cc-settiä.


Pidin eilen elämäni kolmannen hyvinvointiluennon onnistuneesti. Paljon jäi sanomatta, mutta niinhän sitä aina jokin pointti unohtuu. Eilen tuli luennon jälkeen olo, että tästä tykkään ja voisinko oikeasti tehdä tälläistä työtä päätyökseni joskus. 

Rakastan taiteilla ja olla luova. Ihastun maisemiin, kuten lenkkipolkuni mutkaiseen kohtaan, jossa asuu pieni lätäkkö suopursujen ympäröimänä tai viime viikon yölliseen taivaaseen, kun kuu kylpi harmaiden pilvien seassa.

Entinen arki piti luovuuttani taka-alalla. En vaan jaksanut mitään perustöiden jälkeen, vaikka sisimmässä halusin tehdä asioita toisin. 

Siksipä mietin vapautta. Työtä, joka ei sitouta. Työtä, jossa ei tarvitse juosta kiire kaulassa. En halua olla alle 40w ja burnoutissa riittämättömyyden takia. Oman terveyden takia olen mieluummin kotiäitinä, joka kokeilee siipiään kuin kolmivuorotyöputkessa viillettävä joku töitä kotonakin vielä miettivä olento, jolla on kaikki täysin hukassa.

Olen alkanut uskomaan oman kehoni viestejä ja antanut sydämelle luvan ohjata matkaani. Sydän puhuu rohkaistuneena yhä äänekkäämmin. Entinen pieni kuiskaus on muuttunut selkeämmäksi. Se on asia, josta olen itselleni kiitollinen. Nyt tiedän nauttivani elämästäni enemmän, kun oma aito tahto on arjessani mukana.

Suosittelen ottamaan sydämen äänen arkeen mukaan. Paula Koivuniemen sanoin:" Luotan sydämen ääneen, luotan rohkeuteen."



Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pieni vilkaisu olan yli

Älä katso taaksesi, sanotaan. Juuri tänään ja tässä hetkessä sen kuitenkin teen ihan vain vertaillakseni itseäni siihen tyyppiin, joka olin.  Muistan itseni framilla istumassa. Viime lokakuussa 2017 aloittaneeni elämäni ensimmäisen liiketoimintasuunnitelman tekemistä. Olin yhtenä yli-ikäisenä Nuorten yrittäjyyspajan minua nuoremmista hienoista tyypeistä ja sain kaipaamaani kannustusta siitä, mitä yrittäjyyden ensiaskeliin lähdin hakemaankin. Liiketoimintasuunnitelmat on lisääntyneet muistitikussani sekä tietokoneen tiedostoissa ja juuri äsken viimeistelin uusimman. Siistin, leikkasin ja tiivistin asioita, joita olen kuluneina kuukausina niissä toistellut uskollisesti. Ne orastavat lokakuun varovaiset ja hauraat ideat on kehittyneet ja saaneet selkeän hahmon, värin ja suunnan.Tästä viikon päästä siihen saisi jälleen jotain muutosta aikaan, mutta luulen, että jatkossa nuo muutokset näkyy enemmän itse yrityksemme toiminnassa. Mitäs muuta olen oppinut?  Sen, ettei ...
Lue lisää

Lupa Unelmoida

Kuva
Kesäkuusta lähtien olen opetellut ja sallinut. Antanut mielikuvituksen juosta ja lentää. Opetellut iloitsemaan ja itkemään liikutuksenkyynelissä kylpien. Olen haaveillut kiireettömistä ja välillä haastavan kiireellisistä päivistä. En ehkä kesäkuussa tajunnut, miten ihanaa työtä vielä joskus tulen tekemään ja kuinka avoimia ihmisiä tulen tapaamaan. Kuluneen puolen vuoden aikaan mahtuu monta upeaa kultaista persoonaa ja tuttavuutta. Jos heidän tuomaa energiaa pitäisi kuvata yhdellä sanalla, se olisi LOISTAVAa. Hyvinvoiva ihminen loistaa. Silmät hehkuu ja hymy venyy korvasta korvaan. Minä olen saanut pidettyä erään viherkasvin hengissä yli kymmenen vuotta. Ja vasta nyt se kukoistaa kaikista hienoiten. Ennen oletin pelkän veden ja auringon riittävän. Nyt tarjoan ravinnejämävedet kukkamultaan ja viherkasvit kasvaa tällä hetkellä kilpaa. Kyllä me ihmisetkin pysytään elossa vaikka syötäisiin mitä. Toinen juttu, ravitseeko syömämme ruoka kehoa oikein. Vai käykö kuten minulle. Syön leiv...
Lue lisää

Kuinka saavuttaa uutta?

Elämässäni on uusi sävel. Uusi sivu. Uusi kirja. Uudet juonenkäänteet. Tarinan hyvikset ei ehkä olekaan niitä, joiden voimalla saavutetaan suuria. Tarinan pahikset ovat niitä rajojen rikkojia, jotka ei halua mennä massan mukana. Haluan olla hyvis, mutta uusin rajoin. Vanhat tutut raamit on rikottu. Kyllä- se teki ja tekee yhä kipeää. Olo on kuin kiljuisin välillä rikkinäiset raamit kaulalla vuoren huipulla huutaen JEEEE! Välillä niitä rikottuja raameja yrittää paikata, kun kaduttaa ja tekisi mieli heittää hankat tiskiin ja oma pää seinään. Onko tässä mitään järkeä? Vanha tuttu on turvallista, kuin vanhat villasukat. Vanhat kaavat, odotukset ja oletukset on äänettömällä voimallaan seuranamme. Niihin on helppo tuudittautua. On helpompaa kyseenalaistaa ja perääntyä, kieltäytyä tai olla vain hiljaa kuin ihmetellä avoimin mielin. Kuka uskaltaa unelmoida ja tavoitella unelmiaan? Vanhat villasukat jalassa, jo kovin kuluneet. Tutusta ja turvallisesta on helppo valittaa ja samaan hengenve...
Lue lisää