Ensimmäiseen kampanjaan ilmoittauduttu!

Pimenevät syysillat ja kuuma kaakao.. Huomasin juuri kynttilävaraston tyhjentyneen olemattomiin. Mikä olisi huipumpaa kuin päästä testailemaan uusia kynttilöitä! Nyt peukut ja varpaat pystyyn, jotta pääsen tunnelmoimaan uutuuskynttilöiden parissa! Lisää aiheesta myöhemmin.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lupa Unelmoida

Kuva
Kesäkuusta lähtien olen opetellut ja sallinut. Antanut mielikuvituksen juosta ja lentää. Opetellut iloitsemaan ja itkemään liikutuksenkyynelissä kylpien. Olen haaveillut kiireettömistä ja välillä haastavan kiireellisistä päivistä. En ehkä kesäkuussa tajunnut, miten ihanaa työtä vielä joskus tulen tekemään ja kuinka avoimia ihmisiä tulen tapaamaan. Kuluneen puolen vuoden aikaan mahtuu monta upeaa kultaista persoonaa ja tuttavuutta. Jos heidän tuomaa energiaa pitäisi kuvata yhdellä sanalla, se olisi LOISTAVAa. Hyvinvoiva ihminen loistaa. Silmät hehkuu ja hymy venyy korvasta korvaan. Minä olen saanut pidettyä erään viherkasvin hengissä yli kymmenen vuotta. Ja vasta nyt se kukoistaa kaikista hienoiten. Ennen oletin pelkän veden ja auringon riittävän. Nyt tarjoan ravinnejämävedet kukkamultaan ja viherkasvit kasvaa tällä hetkellä kilpaa. Kyllä me ihmisetkin pysytään elossa vaikka syötäisiin mitä. Toinen juttu, ravitseeko syömämme ruoka kehoa oikein. Vai käykö kuten minulle. Syön leiv...
Lue lisää

Hei Vapaudelle

Kuva
Metsässäkin on kuuma. Vaikka tuuli käy välillä pyyhkäisemässä kannustavasti otsaa, on auringon polttava katse armoton. Mustikoita kerätessä ajatukset kulkeutuu omilla urillaan. Se kierähtää menneisiin akoihin, lapsuusajan metsäretkiin ja siihen aikaan, kun rakas isoäitini poimi vadelmia kotipihasta. Silloin marjojen poiminta ei ollut minun juttu. Ajatukset laukkaa menneessä ja tulevassa samalla kun takerrun mustikkavarpuihin ja mittailen silmämääräisesti mustikoiden kokoa. Osa jää paikalleen, suurimmat pakastetaan. Samalla mietin, mistä elämässäni pidän kiinni tällä hetkellä vai olenko enemmänkin kädet vapaana tarttumaan hetkiin aidosti. Elämämme on täynnä pintoja. Materiaa. On kulkuneuvoja, upeita puutarhoja, koteja, vaatteita,laukkuja yms. Esikoiseni kertoi, että ostaisi lottovoitolla paljon paljon leluja! Sanoin, että hänellä on jo leluja paljon eikä niistä yksikään ole kiinnostava. "JOO, mutta naapurin lelut on kivempia." Onko näin..Tästäkö se jo alkaa, pintojen...
Lue lisää

Kuinka saavuttaa uutta?

Elämässäni on uusi sävel. Uusi sivu. Uusi kirja. Uudet juonenkäänteet. Tarinan hyvikset ei ehkä olekaan niitä, joiden voimalla saavutetaan suuria. Tarinan pahikset ovat niitä rajojen rikkojia, jotka ei halua mennä massan mukana. Haluan olla hyvis, mutta uusin rajoin. Vanhat tutut raamit on rikottu. Kyllä- se teki ja tekee yhä kipeää. Olo on kuin kiljuisin välillä rikkinäiset raamit kaulalla vuoren huipulla huutaen JEEEE! Välillä niitä rikottuja raameja yrittää paikata, kun kaduttaa ja tekisi mieli heittää hankat tiskiin ja oma pää seinään. Onko tässä mitään järkeä? Vanha tuttu on turvallista, kuin vanhat villasukat. Vanhat kaavat, odotukset ja oletukset on äänettömällä voimallaan seuranamme. Niihin on helppo tuudittautua. On helpompaa kyseenalaistaa ja perääntyä, kieltäytyä tai olla vain hiljaa kuin ihmetellä avoimin mielin. Kuka uskaltaa unelmoida ja tavoitella unelmiaan? Vanhat villasukat jalassa, jo kovin kuluneet. Tutusta ja turvallisesta on helppo valittaa ja samaan hengenve...
Lue lisää