Mitä kuuluu, kuinka voit?
Mitä sinulle kuuluu? Todella moni minulle vastannut on vastannut kaikkea muuta kuin "hyvää, kiitos." Sen tajuaminen on pysäyttävä. Miten paljon vastoinkäymisiä ympärillämme pyörii.
Luin juuri lehtiartikkelin, jossa mm kannustettiin olemaan itselle hyvä, hellä ja salliva sekä luomaan edes yksi kannustava ihmissuhde.
Samaa olen kuullut useissa Dream Teamin tapaamisissa: " Ympäröi itsesi sellaisilla ihmisillä ja tyypeillä, joiden lähellä on hyvä olla."
Olen asunut kymmenen vuotta kaupungissa, jossa en edelleenkään tunne juuri ketään. Ystävät on ollut laskettavissa yhden käden sormilla enkä näe heitäkään kuin pari kertaa vuodessa.
En tunne naapureitakaan, tosin viime vuonna taisin oppia kasvoilta suurimman osan.
Minun muutos ja herääminen alkoi kesäkuussa 2016. Luojan kiitos kokeilin uutta reittiä, vaikka ensi alkuun oma vastustus oli suuri.
Oli hyvin lähellä, että sanoisin kerrankin EI ja olisin ollut ylpeä kieltäytymisestä.
Omaksi suureksi onnekseni sanoin ehkä ja katsotaan. Sen myötä olen tuplannut hyvien tyyppien määrän täällä kaupungissa, joista osan miellän jo ystävikseni ja hyviksi kavereikseni.
Oli hyvin lähellä, että sanoisin kerrankin EI ja olisin ollut ylpeä kieltäytymisestä.
Omaksi suureksi onnekseni sanoin ehkä ja katsotaan. Sen myötä olen tuplannut hyvien tyyppien määrän täällä kaupungissa, joista osan miellän jo ystävikseni ja hyviksi kavereikseni.
Onneni on, kun:
Olen löytänyt itseni ja tyylin elää.
Olen saanut haastavan ja palkitsevan uuden uran käsiini. Rakastan tätä unelmapolkuani ja mahdollisuuksiani edetä elämässä!
Olen löytänyt itseni ja tyylin elää.
Olen saanut haastavan ja palkitsevan uuden uran käsiini. Rakastan tätä unelmapolkuani ja mahdollisuuksiani edetä elämässä!
Olen löytänyt monta uutta hyvää energiaa tuovaa tyyppiä elämääni. Niitä, joiden seurassa minun on hyvä olla ja joiden seuraan haluan.
Tiimi ja tiimityö. Ilman tätä porukkaa olisin siinä samassa jamassa mitä ennen viime kesää. Jos olisin sanonut jyrkän EIn, en todellakaan jaksaisi kirjoitella blogia.
Suorittaisin päiviäni ja koittaisin selvitä päivän kerrallaan. Olisin pirteä vaikken olisikaan. En kysyisi kenenkään kuulumisia, koska minua ei kiinnostanut edes omat kuulumiseni. Antaisin jonkun muun päättää, mitä olen mistäkkn asiasta mieltä, kun en itse jaksa miettiä omia ajatuksia.
Kommentit
Lähetä kommentti