Elä tässä ja nyt!

Elä elämääsi. Unelmoi. Aistit avoinna, sydän avoinna, kosketa halaten, kosketa puhuen, kiitä ja kehu ennemmin kuin tyydyt omaan arkeen ilman haastetta tai tavoitetta. Sitä itse kukin luo itse itselleen asioita, mitä haluaisi kokea. Jos elää toisen tahdon alla, ei unelmia varmastikaan löydy muualta kuin lastensaduista.


Olen elänyt hiljaiseloa ja samalla ehkä sosiaalisinta elämää koskaan. Olen koittanut pitää yhteyttä niihin, jotka mennä porskuttaa pää kylmänä elämässään eteenpäin hymynkare huulilla. He ovat minun silmissä niitä superihmisiä, joiden sydän hehkuu lämmintä kultaa. Joiden hohteessa lataan akkuni.



Välillä on jännä huomata, miten pieni oma lähipiiri oikeasti on. Miten vaikeaa on pyytää ketään kahville. Moni ei ehdi edes vastaamaan kahvikutsuihin tai näkemispyyntöihin. Ei hätää, en loukkaannu hiljaisuudesta viestilaatikossa, meillä on onneksi maailma elettävänä somemaailman ulkopuolella, minullakin. 

Tämä vuosi on ollut yksi opettavimmista. Olen harjoitellut olemaan minä! Etsinyt sitä lasta itsessäni, joka innostuu toisten ilosta. Joka kyynelehtii ja haluaa halata surevaa. Joka haluaa auttaa kaikkia avoimin sydämin. Osa aistii viimeisen puolen vuoden matkani heti minut nähdessään. Jotain isoa on liikahtanut joko korvien välissä..tai sydämessä..ehkä molemmissa?

Yhä enemmän innostun tulevasta ja yhä vahvemmin elän päivän kerrallaan. Tällä viikolla olen kuullut kovia vuosien tapahtumia, kipeiden luovuttaneita sanoja sekä viimeisiä hengenvetoja. 

Elämä on nyt. Vaikka en ole saavuttanut suurimpia unelmia vielä, voin puhtain sydämin itselleni todeta, että olen joka viikko pyrkinyt unelmiani kohti. Välillä joutunut ottamaan peruutusaskelia. Niilläkin on tarkoitus, sillä peruuttaessa edessä oleva näkymä laajenee entisestään.





Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pieni vilkaisu olan yli

Älä katso taaksesi, sanotaan. Juuri tänään ja tässä hetkessä sen kuitenkin teen ihan vain vertaillakseni itseäni siihen tyyppiin, joka olin.  Muistan itseni framilla istumassa. Viime lokakuussa 2017 aloittaneeni elämäni ensimmäisen liiketoimintasuunnitelman tekemistä. Olin yhtenä yli-ikäisenä Nuorten yrittäjyyspajan minua nuoremmista hienoista tyypeistä ja sain kaipaamaani kannustusta siitä, mitä yrittäjyyden ensiaskeliin lähdin hakemaankin. Liiketoimintasuunnitelmat on lisääntyneet muistitikussani sekä tietokoneen tiedostoissa ja juuri äsken viimeistelin uusimman. Siistin, leikkasin ja tiivistin asioita, joita olen kuluneina kuukausina niissä toistellut uskollisesti. Ne orastavat lokakuun varovaiset ja hauraat ideat on kehittyneet ja saaneet selkeän hahmon, värin ja suunnan.Tästä viikon päästä siihen saisi jälleen jotain muutosta aikaan, mutta luulen, että jatkossa nuo muutokset näkyy enemmän itse yrityksemme toiminnassa. Mitäs muuta olen oppinut?  Sen, ettei ...
Lue lisää

Lupa Unelmoida

Kuva
Kesäkuusta lähtien olen opetellut ja sallinut. Antanut mielikuvituksen juosta ja lentää. Opetellut iloitsemaan ja itkemään liikutuksenkyynelissä kylpien. Olen haaveillut kiireettömistä ja välillä haastavan kiireellisistä päivistä. En ehkä kesäkuussa tajunnut, miten ihanaa työtä vielä joskus tulen tekemään ja kuinka avoimia ihmisiä tulen tapaamaan. Kuluneen puolen vuoden aikaan mahtuu monta upeaa kultaista persoonaa ja tuttavuutta. Jos heidän tuomaa energiaa pitäisi kuvata yhdellä sanalla, se olisi LOISTAVAa. Hyvinvoiva ihminen loistaa. Silmät hehkuu ja hymy venyy korvasta korvaan. Minä olen saanut pidettyä erään viherkasvin hengissä yli kymmenen vuotta. Ja vasta nyt se kukoistaa kaikista hienoiten. Ennen oletin pelkän veden ja auringon riittävän. Nyt tarjoan ravinnejämävedet kukkamultaan ja viherkasvit kasvaa tällä hetkellä kilpaa. Kyllä me ihmisetkin pysytään elossa vaikka syötäisiin mitä. Toinen juttu, ravitseeko syömämme ruoka kehoa oikein. Vai käykö kuten minulle. Syön leiv...
Lue lisää

Kuinka saavuttaa uutta?

Elämässäni on uusi sävel. Uusi sivu. Uusi kirja. Uudet juonenkäänteet. Tarinan hyvikset ei ehkä olekaan niitä, joiden voimalla saavutetaan suuria. Tarinan pahikset ovat niitä rajojen rikkojia, jotka ei halua mennä massan mukana. Haluan olla hyvis, mutta uusin rajoin. Vanhat tutut raamit on rikottu. Kyllä- se teki ja tekee yhä kipeää. Olo on kuin kiljuisin välillä rikkinäiset raamit kaulalla vuoren huipulla huutaen JEEEE! Välillä niitä rikottuja raameja yrittää paikata, kun kaduttaa ja tekisi mieli heittää hankat tiskiin ja oma pää seinään. Onko tässä mitään järkeä? Vanha tuttu on turvallista, kuin vanhat villasukat. Vanhat kaavat, odotukset ja oletukset on äänettömällä voimallaan seuranamme. Niihin on helppo tuudittautua. On helpompaa kyseenalaistaa ja perääntyä, kieltäytyä tai olla vain hiljaa kuin ihmetellä avoimin mielin. Kuka uskaltaa unelmoida ja tavoitella unelmiaan? Vanhat villasukat jalassa, jo kovin kuluneet. Tutusta ja turvallisesta on helppo valittaa ja samaan hengenve...
Lue lisää