~Poutiselämää~

Syyskuu! Mitä? Missä aurinkoiset elokuun kesäiset päivät, viimeiset henkäykset? Haluaisin viettää yhden päivän aurinkoisella takaterassilla ilman yhtäkään pörriäistä. Tämä kesä taisi olla tässä. Villasukkien tekoon siis. Onhan syksyssä paljon kaunista ja omat hyvät puolensa. Odotan energiaa. Olen yhä väsynyt, vaikka nukun todella makeasti. Unen kanssa minulla ei ole ollut juuri koskaan ongelmaa. Miehen kanssa kiukutellaan enemmän mitä koskaan. Täytyy korjata tilanne, jahka saadaan suklaata ja kuohuvaa pöytään. Kiitos tähän astisesta tuestasi, rakas. Puntari näytti jälleen kevyempiä lukemia mitä viimeksi. Ei suuria muutoksia, mutta positiivisia kuitenkin! Väsymys kertoo kehon tekevän työtään. Muuten en ole havainnut muutoksia, kaikki aikanaan eikös?

Se on kohta cellreset puolessa välissä! Sen jälkeen alkaa kahden kuukauden optimointi, jolloin opettelen itselle toimivan ja säännöllisen ateriarytmin. Luotan kehon oireiluihin, mitä luultavimmin viljat ja maitotuotteet ei minulle passaa. Mikä parasta, kodin muu väki oppii vanhempien kautta terveellisen ruokavalion. Liika suola ja sokeri ei tee hyvää aikuisille eikä pienille. Vieläkin odottelen energiaryöppyä. Nukun hyvin ja silti nukuttaa. Unet on mielettömiä. Osa levottomia ja toinen osa vieläkin levottomampia. Yllättäin unissa pyörii ruoka ja herkut, joita syön pakonomaisesti. Tässä kohtaa maitokahvikupillinen olisi poikaa! Muuten ei tee mikään erityistä ruokaa mieli. Kaupassa käydessä oli outoa, kun ei voinutkaan ostella kaikkea mielihalujen ja tarjousten mukaan. Karkki- ja keksihyllyn ohitus ei aiheuttanut maata mullistavaa kohtausta kellään(4,5v ei ollut kauppareissulla mukana ja muutenkin hän yleensä asustaa leluhyllyllä, kunnes info kutsuu vanhempia noutamaan eksyneen poj...

Eilinen oli unelmapainotteinen päivä ja tapahtui paljon hyviä asioita, joita muistellessa tulee hyvä olo. Syliteltiin sekä siliteltiin pientä vauvaa. Ihanat ihmiset kirjoitteli viestejä ja ajatuksenvoimalla osa otti yhteyttä kysellen ja kertoen kuulumiset. Voin todeta, että elämä näyttää juuri sellaiselta, millaiseksi itse elämääsi/päivääsi/tämän hetken fiilistäsi itsellesi kuvailet. Ruokitko aivoille "pessimisti ei pety"-hokemaa ja kas kummaa, mikään ei voi mennä muuta kuin pieleen- yllätys? Vai yritätkö etsiä päivässä hyviä juttuja. Niitä pitää alkuun etsiä, mutta aina on jotain, mistä olla kiitollinen. Anna aivoille aurinkoisia ajatuksia, kehuja ja kiitoksia. Siten alkaa loiste. Cellresettini on yhä ollut minua väsyttävässä vaiheessa, kun toiset kehuu kohisevan virtaa. Iho kukkii ja ajatus matelee. Unohtelen asioita ja lähes kaikki aloittamani asiat jää kesken. Pms-oireitakin pukkaa kuurilla päälle ja mitä vielä. Positiiviset: kehoni kiinteytyy, ei ole nälkä, ei o...

Aamuni alkoi Saara Aallon xfactor UK:n esiintymisellä. Tämä upea, sinnikäs ja lähes aina hymyilevä nainen on osoittanut työllään, kuinka suuresti haluaa unelmansa käyvän toteen. Seuraavaksi ilahduin peilikuvan uudesta tyypistä. Viime viikon nainen on vaihtunut vähän timmimpään. Kropasta lähtenyt 6-7 voipakettia. Kasvot on kapeammat ja raskausmahavenymää on hävinnyt. Tänään lounaalla saan kasviksia! Kroppa saa uuden buustin, kun kanan lisänä onkin muutakin kuin lisää kanaa! Eilen sain unelmointiboostin. Elin mielessäni unelmieni elämää. Haaveilin ympärilleni kauniin ja siistin kodin. Haaveilin kustantamastani lomareissuista tärkeimpieni kanssa. Haaveilin omasta upeasta tiimistä, jota jo nyt rakennan ja joiden kanssa työskennellessä yllä haaveilemani asiat tehdään toteen. Olen itse osana upeaa tiimiä. Sen valovoima, energia, onnistumistarinat ja skarppaus on mitä parhainta energiaa itselle. Eikö tälläistä pitäisi olla meistä jokaisen työssä? Skarppausta, kiitollisuutta, aitoutta,...

Pian takkuinen oloni vaihtuu virkeämpään fiilikseen. Huomisesta alkaa uudet kuviot ravinnon kanssa. Ruoka-annoksiin tulee väriä kasvisten muodossa.  Ensimmäinen viikko on ollut helpompi, mitä odotin. Kahvia ei ole tehnyt mieli, mies on juonut pikakahvia ajoittain. Hermot on ollut normaalia kireämpänä ja mieheni kanssa päästiin riidan alkuun. Me ei riidellä, vaikka keskustellaan asioista laajasti. Poikamme on saanut kuulla monen puuskan jälkeen:" me ollaan nyt tämmöisiä, kun meillä on tämä kehokuuri.." Kuuraus yhessä on yhdistävä kokemus. Ollaan tukena ja tsemppinä toisillemme. Tämä olisi vieläkin kivempaa, jos kuuraajia olisi enemmän. Toisaalta harmittaa, kun ei syyskuun isoon ryhmään osallistuta, mutta toisaalta olen itse valmiimpi valmentaja kuurin loppupäässä.  Poikani oli leikkinyt naapurien lasten kanssa  toissa iltana. Kotiin saapuessa  hän tokaisi: "Naapurintyttö sanoi olevansa kanssa kehokuurilla(7v.)" .  Ensimmäinen viikko on tuonut onnis...

Muutn blogini nimen. En ole aikoihin saanut buzzadorilta houkuttelevia kampanjoita, niihin muutamiin en ole päässytkään. Nimi kuvastaa laajemmin elämääni ja mietteitä hyvinvointini kantilta. Tänään kaikki ymmärryspuolen asiat vei normaalia pitemmän ajan ennen lampun syttymistä. Ei sillä, piiloblondius on mukanani pysyvä piirre, vaikka tummahiuksinen, parin hopeajouhen omaava, nainen olenkin. Ensi viikolla helpottaa. Tämä väsymystila muistuttaa raskausajan väsymystä. Olen nukkunut 22-8 ja nähnyt unia merirosvoista, töistä ja leivän syömisestä. Voisin nukahtaa vaikka heti. Olo on,kuin olisin valvonut koko yön. Olen keskittynyt unelmoimaan ja miettimään asioita positiivisesti. Yritän ladata akkuni hyvillä asioilla, jotta voin virrata hyvää energiaa lähellä oleville. Otan yleensä yhteyttä tiettyihin ihmisiin, jotka vastavuoroisesti ruokkii tätä hyvää fiilistä. Monesti nämä hyväenergiset ottaa yhteyttä itsekin. Omalla ajatuksenvoimalla on merkitystä. Don Huonoja lainaten : " on...

Näin unta, jossa olin haukannut palan leipää ja myöhemmin näin saman tyylisen unen, jossa olinkin maistellut haukun pannaria. Ehdin pureskella, mutta sitten alkoi sylkeminen ja kakominen, olen kuurilla, ei näitä saa syödä. Sormin ronkin muruja suustani. Hyh sentään. Ensimmäinen viikko on pian taputeltu. Pääkipu on vaihtunut aivosumuun. Unohdan varttitunnissa juuri puhutut asiat ja kellonajat. Väsymys ei lopu, vaikka kuinka nukkuisi. Lihaksia jomottelee yhä, kuin rankan salitreenin jälkeen. Onneksi hivenainejuoma tehoaa lihaksia rentouttaen! Minulle kuuri ei ole mennyt tunteisiin-vielä. On toki mahdollista, että vedän itkumaratonit joku päivä.  Ensi viikolla lisätään ruokaan kasviksia. Päivittäin ollaan syöty hyvää kalaa, kanaa ja kananmunaa. Makuaisti on saanut uusia makukokemuksia yrteistä ja mausteista. Myönnän kaipaavani lisämakua enkä olisi uskonut ikävöiväni kasviksia! Miten hyvälle ne maistuukaan "suolattomalla aikajaksolla". Eilen käytiin puntarissa....

Ensimmäinen ja pahin viikko on yli puolessa välissä! Eilen oli melko energinen olo. Ehkä eilinen laulukeikka teki oman osansa energiatasoihin. Pääkipua ei ole onneksi ollut, miehellä kyllä. Mies oli eilen pahalla päällä. Kiukutteli meidän 4v kanssa useaan otteeseen. En ole itsekään hyväntuulisin. Mielialat seilailee. Miksi ryhdyin cellresettiin? Tavoitteeni on selättää piilevä diabetes, päänsäryt(joita ei ole pahemmin kesäkuun jälkeen ollutkaan) ja opetella itselle ihanteellinen ravitsemus ja elämäntapa. Haluan ihoni kuntoon ja kokea sisäisesti puhtaan kehon hyödyt. Haluan 32 vuoden aikana kerätyt kuonat viimeinkin pois! Voiko se kaikki kökkö häipyä tässä ajassa?  Ylipainoa minulta löytyy! Viimeksi olen ollut hetkellisesti normaalipainossa v.2009. Muistutus itselle: Cellreset ei ole laihdutuskuuri vaan kaikkea muuta. Tämä on lifestyleohjelma, ponnahduslauta terveellisempään tulevaan. Cellreset pistää kuurilaisen perusasioiden äärelle. Minä tunnesyöjänä olen joutunut kohtaamaan tun...

Mitähän tästä päivästä sanoisin. Eilisestä sen verran, että jäätävä pääkipumigreeni iski, kun painoin pään tyynyyn. Sain silti unen päästä kiinni ilman lääkettä. Aamulla oli olo parempi. Aamupala on tällä hetkellä suosikkini. Tykkään jäisestä yrttiteestä ja rouskuvasta jogurtista! Keitetty kananmuna kruunaa aamupalan. Munia sain monta isoa kennoa rakkaalta ystävältä "kuurilahjaksi". Tällä hetkellä ei ole niin tukkoinen olo, mitä parina muuna päivänä, mutta lihaksistossa tuntuu tapahtuvan jotakin. Pohkeissa on sellainen tuntemus, kuin olisin kävellyt äkkiseltään liian pitkän matkan liian kovassa maastossa. Yöllä käsivarsissa oli tunne, kuin olisin punnertanut uudet ennätykset. En ole harrastanut liikuntaa.  Eilen meinasi käydä moka. Laitoin pojille ruuat pöytään ja sormeni osui ruokaan. Salamana sormi meni suuhun ja salamana sain aiheen sylkeä. Perunan; porkkanan ja ketsupin maku ehti päästä makuaistimukseksi.  Päivällisen jäljeen tein uutta teetä. No kaadoin k...

Huomenta. Tänään on takkuisempi olo, mitä eilen. Yön olen nukkunut melko hyvin, kun taas mieheni valvoi ja odotti aamupalaa. Illasta alkoi pieni niskajomotus, mistä yleensä pääkipuni alkaa ja yltyy migreeniksi. Yleensä tämä tunne tulee silloin, kun olen tehnyt kovemman jumpan. Ennen nukkumaanmenoa otti valot silmiin. Meninkin nukkumaan poikien kanssa yhtä aikaa. Pääkipu ei yltynyt, mutta jomotus on yhä päällä. Tänään juon enemmän vettä ja otan activizeboostia. Ruoka on yllättävän maistuvaa ilman suolaa. Nälkä iski eilen siihen aikaan, kun pojat söi lounasta. Tänään varmasti sama tilanne. Tänään tehdään ruualle majoneesikastike ja lisätään yrttejä annoksen päälle. Eilen kuulin kahdelta eri ihmiseltä kehuja ihostani. Kasvoni on ollut aina enemmän huonossa kuin hyvässä kunnossa. Kesäkuulla aloittaessani optimaalisetin, on ihoni kukkinut normaalia enemmän. Nyt ilmeisesti ihoni on saanut omat ravinteet uusiutumiseen.  Itse olen kesän aikana tehnyt huomion meikatessa. Rip...

Huomentapäivää! Tästä alkaa terveellisemmän elämäni ensimmäinen päivä. Aamuteet ja aamupalat on nautittu. Tällä hetkellä suu kaipaa kahvin makua, mutta activizeboostilla olen kahvini korvannut, ei ollenkaan huono vaihtoehto. Oli tosin tekemistä, ettenkö olisi istunut poikien kanssa ruokapöytään. Myös pieni banaanin pala oli kulkeutua suuhuni. Äiti-jäteastia. Otin aamulla kuvat itsestäni. Karulta näyttää. Niitä en kehtaa vielä julkaista. Vaakalukemat ei huijannut yhtään, vaikka tahtoisin uskoa muuta. Ryhtiliike oman elämän ja voinnin kanssa on alkanut. Onneksi aviomies kulkee tämänkin vaiheen yhdessä kanssani mielin avoimin. .

Odotan ensi maanantaita jännittynein fiiliksin. Maanantaina cell-reset 1/28. Minua ja miestäni odottaa tarkka ja tiukka ruokavalio, josta ei ole poikkeamista. Heitetään hyvästit kaappimme suolapurkille sekä sokerille. Tulevana viikkona syödään pääasiassa proteiinia ja ollaan väsähtäneitä. Ensimmäinen viikko on kuulemma vaikein, seuraavat sujuu omalla painollaan. Mikä ihmeen cellreset?  Minä jauhan siitä joka päivä jossakin. Jauhan siksi, koska tiedän tekeväni maailman parhaan muutoksen elämässäni NYT. Monelle, myös itselle, tuotteiden hinta saa ensin perääntymään. Ne, jotka ei ole kuullut mitä ihmeellisempiä tarinoita kuurin tehosta, eivät tiedä, mitä menettää. En tiedä vielä itsekään, mitä tulevat viikot tarjoaa. Uusin kroppani solut ja tarjoan keholle tarvittavat polttoaineet uudistumiseen. Puhdistan kehoni nurkat, kuin hotellissa tehdään huonesiivous, nyt teen sisäisen siivouksen itselleni.  Cellreset on aikanaan astronauteille tarkkaan suunniteltu puolen vuode...

Elämässäni on uusi sävel. Uusi sivu. Uusi kirja. Uudet juonenkäänteet. Tarinan hyvikset ei ehkä olekaan niitä, joiden voimalla saavutetaan suuria. Tarinan pahikset ovat niitä rajojen rikkojia, jotka ei halua mennä massan mukana. Haluan olla hyvis, mutta uusin rajoin. Vanhat tutut raamit on rikottu. Kyllä- se teki ja tekee yhä kipeää. Olo on kuin kiljuisin välillä rikkinäiset raamit kaulalla vuoren huipulla huutaen JEEEE! Välillä niitä rikottuja raameja yrittää paikata, kun kaduttaa ja tekisi mieli heittää hankat tiskiin ja oma pää seinään. Onko tässä mitään järkeä? Vanha tuttu on turvallista, kuin vanhat villasukat. Vanhat kaavat, odotukset ja oletukset on äänettömällä voimallaan seuranamme. Niihin on helppo tuudittautua. On helpompaa kyseenalaistaa ja perääntyä, kieltäytyä tai olla vain hiljaa kuin ihmetellä avoimin mielin. Kuka uskaltaa unelmoida ja tavoitella unelmiaan? Vanhat villasukat jalassa, jo kovin kuluneet. Tutusta ja turvallisesta on helppo valittaa ja samaan hengenve...